Uimahalli on paljon muutakin kuin vain 50-metrinen allas

30.9.2015

50 vee Kokemusta uimahalleista
50 vee Kokemusta uimahalleista
Allas malli 1956
Allas malli 1956
Vauvojen tilat
Vauvojen tilat
Uimahalli on muutakin kuin määrämittainen vesiallas
Uimahalli on muutakin kuin määrämittainen vesiallas
Opetusallas Kivimaalla
Opetusallas Kivimaalla
Opetusaltaalle on käyttöä
Opetusaltaalle on käyttöä
Allasparkki ja kahvio
Allasparkki ja kahvio
Perheuinti on suosittua
Perheuinti on suosittua
Vesitila on käytössä
Vesitila on käytössä

Näkökulma puolen vuosisadan käyttökokemuksella, jälleen esillä olevaan hallihankkeeseen.

On hyvä, että uimahallihanke pysyy esillä, vaikka uusi esitys ei sisälläkään mitään mitä ei, olisi jo moneen kertaan käsitelty.Uuden hallin tarve on kiistaton, mutta koko ajan puhutaan vain, että tarvitaan 50 metrinen allas.

Nykyaikainen uimahalli on paljon muutakin, kuin vain tietyn pituinen vesiallas.

On käsittämätöntä, että esitetään lukuja hallin hinnasta, ilman minkäänlaista kartoitusta siitä minkälaisia altaita eri asiakasryhmät tarvitsevat.  Pelkkä 50m:n 8-10-ratainen allas tyydyttää vain kilpauimareiden ja joidenkin ”aktiiviuimareiden” tarpeet joita on muutama prosentti hallin käyttäjistä, ja joiden osuus kassavirrasta on marginaalinen. Muita käyttäjä ryhmiä, jotka tarvitsevat uimahallia ovat mm. lasten uimaopetus ( suurin puute), kunto-uimarit, vesijuoksijat, sukeltajat, vesipalloilijat, liikuntarajoitteiset, ikä-ihmiset, erilaiset vesijumpparyhmät, tenava- vauva- ja perheuintiryhmät jne. Useimmat näistä ryhmistä vaativat erilaisia teknisiä lisäratkaisuja.

Suurimpana käyttäjäryhmänä on aikuisten, nuorten ja lasten virkistysuinti jotka myös muodostavat suurimman kassavirran. Kun puhutaan 150000 vuotuisesta kävijämäärän lisäyksestä uudessa hallissa se voisi toteutua valtaosin vain tämän asiakasryhmän ansiosta.

Näiden houkuttelemiseksi  tarvitaan erilaisia aktiviteetteja lisääviä rakenteita, kuten liukumäkiä, hyppytelineitä, kiipeilyseiniä, porealtaita jne.  Läheskään kaikkia näitä toimintoja ei voida toteuttaa yhdessä 50m altaassa, vaan tarvitaan erilaisia altaita erilaisiin tarpeisiin. Näin on tehty esim. Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella, Espoossa. Myös halliin olennaisesti liittyvät kuntosalit kahviot, kokoustilat ym. Myös liiketilat ulkopuolisille yrittäjille voisivat tulla kyseeseen.

Kilpailut asettavat halleille omat vaatimuksensa
 

On myös niin, että jos aiotaan saada mitään merkittäviä uintikilpailuja Lahteen on tämän 50m altaan yhteydessä oltava yksi vähintään 25m 5-6-ratainen verryttelyallas, sekä ajanotto- ja tulostaulujärjestelmä, sekä tietysti katsomotilat

Tilakeskuksen vertailulaskelmissa ei ole mitään erittelyä siitä mitä edellä kuvattujen käyttäjäryhmien tarpeiden huomioiminen maksaisi. Niillä pitäisi olla hintalappu, jotta päättäjät voisivat priorisoida mitkä ja kenen tarpeet ovat tärkeimpiä. Sitä on tietysti ollut mahdoton tehdä, koska eihän tilakeskuksessa ole mitään osaamista uimahallien toiminnasta.

Tämä kovasti korostettu 50-metrinen pääallas muodostaa siis pienen osan hallin kokonais-kustannuksista. Uimahalli on on atomivoimalan jälkeen vaativin rakennuskohde, sata kertaa vaativampi kuin homekoulun saneeraus. Vedenkäsittely, lämmitys, ilmastointi, kosteudenhallinta, hygienia vaatimukset, käyttäjien turvallisuus, rakennusmateriaalit ja rakenteet sekä kokonaissuunnittelu jne. vaativat sellaista erityisasiantuntemusta mitä Lahdessa ei ole eikä voikaan olla, koska sitä on Suomessakin äärimmäisen vähän. Osoituksen tästä on, että lähes kaikissa viime vuosin toteutetuissa uimahallien saneerauksissa ja laajennuksissa on ollut suuria ongelmia; aikataulujen ja budjettien ylityksiä, suunnittelu- ja rakennusvirheiden takia, vaikka kyseessä on ollut suuriakin kaupunkeja joilla on jo aiempaa kokemusta vastaavista projekteista.

Viimeisimpänä esimerkkinä voi mainita 2012 valmistuneen Turun Impivaaran uimahallin saneeraus ja laajennusprojektin jonka aikataulu ja budjetti petti rakennusvirheiden ja altaan mittavirheen korjausten ym. vuoksi. Myös upouusi 25m allas on ollut suljettuna korjausten vuoksi, Ilmastointia ei vieläkään ole saatu toimimaan vaan parhaillaan on meneillään laaja tutkimus, koska asiakkailla ilmenee jatkuvasti hengitysongelmia ja jopa sairastumisia.

Viime vuoden lokakuussa järjestetyssä valtakunnallisessa Uimahalli Foorumissa maan parhaat eri alojen asiantuntijat korostivat erityisesti sitä, että hankkeiden yhteistyökumppaneilla pitää olla referenssejä toteutetuista projekteista ja tilaajilla asiantuntija-apua tarjousten käsittelyssä.

Lahdestako pilotti projekti talviolosuhteisiin
 

Tilakeskuksen esityksessä oli vaihtoehtona ns. Hollannin uimahallikonsepti: 2521 Simply Swimming, joka on Hollannin uimaliiton KNZB:n, arkkitehtitoimiston ym. yhteistyössä 2009 kehittämä kaiken kattava konsepti. Tarkoituksena toimittaa uimaloita ja uimahalleja avaimet käteen periaatteella asiakkaille. Allastoimittajana on maailman suurin allasvalmistaja Italialais-Amerikkalainen, 50 vuotta altaita valmistanut Myrtha Pool joka on myös erikoistunut monenlaisiin muunneltaviin teräsaltaisiin. Suomeen konseptin lisenssin hankki 2011 Sport Venue oy. Kyseisestä konseptista ei ole vielä referenssiä koska ensimmäinen halli valmistui viime lokakuussa Hollantiin ja vasta rakenteilla on hallit Puolaan ja Saksaan. Lahti olisi siis pilottiprojekti maailmalla, talviolosuhteisiin toteutettavasta uimahallista. Sport Venuen taustalla on kyllä Suomen mittakaavassa vahvaa kokemusta uimahallien toiminnoista

Valtion avustukset
 

Mitä tulee mahdolliseen valtion osuuteen hankkeessa, niin ote Opetus- ja kulttuuriministeriön katsauksesta:

- Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen vuodelle 2015,  27 milj.

- Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen,

- Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000–1000000 euroa allastilaohjelman monipuolisuudesta riippuen.

Elinkaarimallilla on Suomessa toteutettu vain Espoon Kuninkaantien lukio uimahalleineen v.2003.

Nyt tulisi koota toimikunta jossa hyödynnettäisiin paikallisten käyttäjäryhmien kokemusta ja liikuntatoimen, sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista, joka kartoittaisi kokonaistilanteen esim. miten aiemmin kuvattuja tarpeita painotettaisiin uuden ja ”vanhojen” hallien kesken. Tällaisesta löytyisi esim. Espoosta paljon kokemusta.

Lyhyt kertaus historiaa.
 

Ensimmäinen uimahalli, silloinen ammattikoulun halli, valmistui 1956. Uimahalli aiheutti tietysti yleisöryntäyksen ja halliin jouduttiin usein jonottamaan. 60-luvulla uimaseurojen aloitteesta käynnistyi keskustelu toisen uimahallin rakentamisesta lisä tilan saamiseksi kilpauimareille ja yleisölle.

Vihdoin Saksalaan valmistui vuonna -76  pieni uimahalli. Saneerausvaiheessa 2006 esitettiin toiveita laajennuksesta uinninopetus tiloihin, Hinta olisi ollut vähäinen, mutta ei mennyt läpi.

Vuonna -86 valmistui sitten Kivimaan uimahalli joka oli aikamoinen pettymys koska sen suunnittelussa ei hyödynnetty asiantuntijoita. Niinpä siitä tuli varmaan yksi Suomen epäkäytännöllisimmistä uimahalleista.

Kahdeksankymmentä luvulla elettiin taloudellisesti hyviä aikoja ja niinpä 50m altainen uimahalli oli lähempänä toteuttamista kuin koskaan. Perehdyttiin uimahalleihin ja kylpylöihin jopa ulkomailla. Sitten mopo karkasi käsistä, ideoita tuli talvipuutarhoista laguuneihin ja kustannusarviot nousivat pilviin ja hanke tyssäsi siihen.

Lahden Uimaseura ja Kaleva aktivoituivat jälleen 90-luvun puolessa välissä. Koska lama oli päällä esittelimme,  jo silloin, Suomen Uimaliiton tuella edullista em. Myrtha Pool- halli konseptia kaupunginhallituksen edustajille. Silloin annettiin ymmärtää, onneksi, että " kun Lahteen joskus uusi halli rakennetaan se on Suomen paras, eikä mikään ”halpahalli”. Entäpä nyt?

Kaksituhatluvun puolesta välistä uimaseurat jälleen alkoivat olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja niinpä 2011 valtuusto käsitteli hallihanketta jolloin myös Lahden Uimaseura ja Kaleva esittelivät näkemyksiään. Samassa tilanteessa ollaan edelleen.

Olen ollut jollakin tavoin mukana useimmissa yllä kuvatuissa uimahalli hankkeissa. Yli puoli vuosisataa kestänyt, jokapäiväinen käyttökokemus uimahallin kaikista toiminnoista; ensin uimarina, sitten 50v uintivalmentajana (edelleen) lasten ja aikuisten uintiopetusta, vauva ja perheuintia. Kun olen nähnyt lukemattomien uimaloiden ja uimahallien toimintaan Suomessa ja ulkomailla, on kyllä tullut näkemystä siitä kuinka suuresta ja vaativasta kokonaisuudesta on kyse.

altaanreunalta: Olavi ”Opa” Lehtinen   kuvat: pk